Minä pidän kapriksista. Joka paikassa. Siivoamisesta en niinkän pidä, oikein missään.
Tiesittekö, että "kotikapriksia" voi säilöä itsekin. Alkukeväästä napsitaan napakat voikukan nuput talteen ja niistä. Tosin niitä ei saa syödä paljoa kerralla koska poistavat nestettä. Mutta kukapa sitä normikapriksiakaan kauhalla söisi. Nyt näin toisenkin kaprisreseptin, jota kokeilen ensi kertaa. Kumpikaan resepteistä ei ole omaa keksintöäni. Voikukkakaprikset muistelen kuulleeni Sami Tallbergin ohjeista. Ideasta ei saa ottaa kunniaa, jollei sitä ole oikeasti keksinyt. Kuvat on ihka omista säilömistä.
Minä säädän usein reseptejä omaan suuntaani. Luotan makunystyröihini. :). Eikä nämä raaka-aineet niin kalliita ole, jotta itkuun pillahtaisi jollei menisi ihan nappiinkaan. Usein teen liemen/marinadin ja maistan "eteenpäin". Eli koetan kuvitella miten se muuttuu kypsyessään. Säädän tuosta. Tuota opetellessa kannattaa muistaa, että myös säilöttävä tuote antaa liemeen makua.
Pohjolan Kaprikset
(= Pihlajanmarjakaprikset)
resepti täällä.
Kuten sanottu: säätelin omiani, koska luotan omiin taitoihini. Ryöppäsin kyllä, mutta hyppäsin 3 päivän suolaliotuksen yli. Tein liemen siten, että laitoin siihen suolaa, reilusti enemmän agavesiirappia (ennakkomaistamiseni vihjaili näin) sekä valkosipuliviipaleita.
Voikukannuppu-Kaprikset
- 5 dl napakoita voikukan nuppuja
Liemi
-2 dl vettä
-1 dl omenaviinietikkaa
-2 rkl hunajaa
-1 tl merisuolaa
(Tähän olen laittanut toisinaan valkosipulisiivuja, toisinaan tilliä..)
Ryöppää nuput nopeasti (jos liian kauan, ne aukeavat). Sekoita liemi ja kuumenna. Kaada kuuma liemi nuppujen päälle purkkiin. Anna olla kylmässä muutama päivä, ja sitten nauttimaan.
HUOM: Purkit kunnolla desifioitu (voi keittää tai astiapesukoneen kuumimmalla).
Syömisestä innostun. Siivoamisesta en niin hurjana innostu, mutta onhan sitäkin tehtävä. Tämän sitruuna-rosmariini-etikkalitkun ohjeen näin maikkarin netin lifestyle-osassa ja innostuin kokeilemaan, sillä täällä noita sitruunan hörspeitä syntyy. Juon joka aamu sitruunavettä ensimmäisenä vatsaan. Säästän kuorikannikat jääkaappiin kuppiin, ja kun niitä on tarpeeksi, teen siivousainetta muhimaan. En läheskään aina laita edes rosmariinia, vaikka juuri silloin tulee veikein tuoksu. Pesin juuri uunin. Toimii kuin pommi: Kyllä lähtee! Innostuin myös tyhjentämään ja desifioimaan jääkaapin. Jo on raikas tuoksu.
Kaikkihan tietävät varmasti myös sen, että ekologisesti voi siivota ruokasoodalla sekä etikalla. Tuolla voi räjäyttää (kirjaimellisesti) viemärit auki. Joku sanoi joskus ettei tykkää etikan hajusta. Jaa. Minä pidän siitä, että se kirkastaa kaikki muut tuoksut pois. Ja katoaa sitten itsekin. Kuumaa vettä ei tosin kannata kaataa etikan joukkoon, sillä silloin se haju on vahvimmillaan.
Mielummin minä etikkaa tuoksuttelen kuin kemikaalihöyryjä...
Tiesittekö, että "kotikapriksia" voi säilöä itsekin. Alkukeväästä napsitaan napakat voikukan nuput talteen ja niistä. Tosin niitä ei saa syödä paljoa kerralla koska poistavat nestettä. Mutta kukapa sitä normikapriksiakaan kauhalla söisi. Nyt näin toisenkin kaprisreseptin, jota kokeilen ensi kertaa. Kumpikaan resepteistä ei ole omaa keksintöäni. Voikukkakaprikset muistelen kuulleeni Sami Tallbergin ohjeista. Ideasta ei saa ottaa kunniaa, jollei sitä ole oikeasti keksinyt. Kuvat on ihka omista säilömistä.
Minä säädän usein reseptejä omaan suuntaani. Luotan makunystyröihini. :). Eikä nämä raaka-aineet niin kalliita ole, jotta itkuun pillahtaisi jollei menisi ihan nappiinkaan. Usein teen liemen/marinadin ja maistan "eteenpäin". Eli koetan kuvitella miten se muuttuu kypsyessään. Säädän tuosta. Tuota opetellessa kannattaa muistaa, että myös säilöttävä tuote antaa liemeen makua.
 |
| Pohjolan kaprikset - pihlajanmarjat - tänään purkitettu. Odottavat voikukannuppukapristen vieressä, kun sumuttelen sitruuna-etkkaa jääkaapin pesuun... Ennakkomaistamisen perusteella näistä punaisista tulee meillä hittituote... |
Pohjolan Kaprikset
(= Pihlajanmarjakaprikset)
resepti täällä.
Kuten sanottu: säätelin omiani, koska luotan omiin taitoihini. Ryöppäsin kyllä, mutta hyppäsin 3 päivän suolaliotuksen yli. Tein liemen siten, että laitoin siihen suolaa, reilusti enemmän agavesiirappia (ennakkomaistamiseni vihjaili näin) sekä valkosipuliviipaleita.
 |
| Kuva alkukeväältä, kun näitä oli vielä monta täyttä purkkia. Nyt jäljellä enää yksi vajaa. Mutta lämmin syksy, ehkä noita nuppuja voisi käydä vielä kaivelemassa sieltä lehtien keskeltä... |
Voikukannuppu-Kaprikset
- 5 dl napakoita voikukan nuppuja
Liemi
-2 dl vettä
-1 dl omenaviinietikkaa
-2 rkl hunajaa
-1 tl merisuolaa
(Tähän olen laittanut toisinaan valkosipulisiivuja, toisinaan tilliä..)
Ryöppää nuput nopeasti (jos liian kauan, ne aukeavat). Sekoita liemi ja kuumenna. Kaada kuuma liemi nuppujen päälle purkkiin. Anna olla kylmässä muutama päivä, ja sitten nauttimaan.
HUOM: Purkit kunnolla desifioitu (voi keittää tai astiapesukoneen kuumimmalla).
 |
| Sitruunanroippeet talteen. Kaupasta halvinta PirkkaEuroshopperMitäLie Etkkaa, ja viikoksi purkkiin muhimaan. Rosmariinin oksia (lehtä) kyytiin, jos on. En aina laita. Sitten siilaan liemen sumupulloon, ja PutsVek! |
Syömisestä innostun. Siivoamisesta en niin hurjana innostu, mutta onhan sitäkin tehtävä. Tämän sitruuna-rosmariini-etikkalitkun ohjeen näin maikkarin netin lifestyle-osassa ja innostuin kokeilemaan, sillä täällä noita sitruunan hörspeitä syntyy. Juon joka aamu sitruunavettä ensimmäisenä vatsaan. Säästän kuorikannikat jääkaappiin kuppiin, ja kun niitä on tarpeeksi, teen siivousainetta muhimaan. En läheskään aina laita edes rosmariinia, vaikka juuri silloin tulee veikein tuoksu. Pesin juuri uunin. Toimii kuin pommi: Kyllä lähtee! Innostuin myös tyhjentämään ja desifioimaan jääkaapin. Jo on raikas tuoksu.
Kaikkihan tietävät varmasti myös sen, että ekologisesti voi siivota ruokasoodalla sekä etikalla. Tuolla voi räjäyttää (kirjaimellisesti) viemärit auki. Joku sanoi joskus ettei tykkää etikan hajusta. Jaa. Minä pidän siitä, että se kirkastaa kaikki muut tuoksut pois. Ja katoaa sitten itsekin. Kuumaa vettä ei tosin kannata kaataa etikan joukkoon, sillä silloin se haju on vahvimmillaan.
Mielummin minä etikkaa tuoksuttelen kuin kemikaalihöyryjä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti