keskiviikko 10. syyskuuta 2014

33. Öljykylpy

Maaritin keittiössä öljykylvetään... No ei tienkään ihan keittössä, vaan tämä osio siirrytään tekemään kylpyhuoneeseen. Eikä ammetta tarvita (meillä ei edes ole)! Viimeaikojen sienireissujen jäljiltä vetää hirvikärpäsrykmentti hiphoppia hiuspehkossa. Vieläkin. Ne kylvetään nyt ulos.

Pari desiä lämmintä öljyä ja päänahan hieronta. Lopulta sivellään öljyä latvoja myöten.
Ei tätä keittiössä kannata tehdä... tulin vain lämmittämään lisää öljyä, jotta riittää kroppaan saakka...

Taustalla näkyy, kuinka ne kaverit tietää... King of kitchen - ja kaapillinen keittokirjoja...


Monia ruoka-aineita voi käyttää myös ns. kosmeettisiin tarkoituksiin. Ulkoisesti. Ihon ja kehon hoitoon. Kaikkihan kurkkunaamion tietävät. Mutta entäs oliiviöljy. Kikka ei ole omaa keksintöä, vaan ihan ayurvedan perusopetuksia vuosien takaa. 

Kuva on äskettäin otettu, mutta juuri öljykylvyn ja hiusten kuivattelun jälkeen.
(Nyt vielä "paplarit päässä"...)
Melko kiiltävää jälkeä tulee - ei tule yhdelläkään hoitoaineella tätä tasoa.


Öljykylpy

Tarvikkeet
-oliiviöljyä

Kuinka:
Lämmitä oliiviöljyä, jotta sen partkkelit heräävät. Varoen ja vain kädenlämpöiseksi, sillä kuuma öljy polttaa helposti. 

Jos tekee ns. kokovartalokylvyn (päästä varpaisiin) aloitetaan päälaelta. Tee päälaelle jakaus ja liruta/tiputa siihen vähän öljyä (esim. sormien avulla). Sitten öljyä aletaan hieroa päänahkaan. Vähän aikaa hierottua tehdään jakaus vierelle, lirutetaan öljyä ja taas hierotaan. Käsitellään koko päänahka. Öljy on päätä ja kehoa (ulkoisestikin!) ravitsevaa. Annetaan vaikuttaa. Hyvä jaksaa vähintään vartti, mutta kun touhuun tottuu, voi öljy päässä "tunnelmoida" pidempäänkin. Jollei jatketa muualle kehoon, niin odottelun jälkeen pestään hiukset normaaliin tapaan shampoolla. Ehkä extravaahdotuksella. 


Pää öljyttynä. Koska hiukset ovat suht pitkät, on tässä jopa pari desiä öljyä.
Seuraavana kehon öljyäminen - mutta "kuvausryhmä" ei pääse siihen hetkeen mukaan...


Jos jatketaan muualle kehoon, niin levitellään öljyä alue kerrallaan ja hierotaan / sivellään öljy napakoilla otteilla ihoon. Nikamakohdat pyöritellen ja sivelyt teen ainakin minä aina sydäntä kohti. Eli jaloista varpaista aloitellen ylöspäin. Käsistä sormista olkapäiden suuntaan. Vähän aikaa hierotuaan, saattaa huomata, että on todella kuuma. Ei se hieronta rankkaa ole, vaan kehossa lähtee ´prosessit käyntiin´. Huuhtelu lämpimällä, jopa vähän kuumalla vedellä. Saippuaa ei tarvta, vaan osa öljyä saa jäädä ihoon. Iho jää ihanan pehmeäksi. Jos kasvonsa on öljynnyt (varo sllmiä), kannattaa kasvoilta kyllä pestä huollella ja saippua pois. 


Öljy on sekä ravitsevaa että puhdistavaa. Ulkoisesti ja sisäisesti.

Tämän kerron usein suullisesti niille, jotka epäilevät: raasta porkkanaa johonkin valkoiseen (vanhaan) muovikippoon. Siirrä raaste pois. Porkkanan karoteeni on vahvasti värjäävää, ja usein tätä väriä ei meinaa saada astianpesuaineellakaan irti. Mutta kokeilepa lirauttaa tuohon lusikallinen öljyä, hankaa ja pyörittele hetki sormilla. Tadaa. Väri lähtee... Öljyn partikkelit purevat pintaa syvemmälle. Ja hei: saippuoissakin on se puhdistava osa - mitäs muuta kuin - öljyä...

Nyt öljyä hakemaan. Tonkkamallia. Sillä kaikkein kalleinta extravirginiä ei raaski (ehkä?) samoin hölvätä... Mutta ei sen huonolaatuistakaan pidä olla.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti