35. Syödään välipalaa

Kaikkihan sen tietävät, että välipaloja - terveellisiä välipaloja - on hyvä syödä muutama päivässä. Aamupalan ja lounaan välillä voi olla yksi hetki, ja toinen lounaan ja päivällisen välimaastossa. Ja miksei yksi vielä myöhään illalla, pikku-iltapalana.

Minä napottelen kyllä. En syö jauhoa (= leipää), joten on keksittävä vähän muuta. Hedelmiä ja marjoja menee. Ja tässä yksi juttu, jota minä kasvissyöjänä syön paljon. Naama ei kestä suuria määriä pähkinää (iho menee rikki ja finneille), joten proteiinit on mietittävä, jotta hauis jaksaa punnertaa...
Soijaa menee, monessa muodossa.


Tämän välipalan ohessa pitää juoda runsaasti vettä. Niinkuin muuten aina pitää juoda - pitkin päivää!

SoijaJugu ja karamellisoitu kookos

- 3 dl luomusoijajugurttia
- 1/4 dl puolukoita
- 1/4 dl mustikoita
- (minä lisään sekaan vielä soijaproteiinijauhetta, koska olen kasvissyöjä ja tunnen tarvitsevani tuota
- päälle (ja sekaan) tuoreen mintun lehtiä

Karamellisoitu kookos

Laita suuria kookoslastuja pannulle/pinnoitettuun kattilaan. Ei rasvaa vaan kuivalle pannulle. Paahda niitä, kunnes väri muuttuu ihan aavistuksen hennon ruskeaan sävyyn. Siinä kohtaa ripottele sekaan vähän kookossokeria (alhainen glygeeminen indeksi = ei nosta insuliiniarvoja, kuten tavalliset sokerit). Sekoittele hieman, ja kun näyttää että sokeri alkaa sulautua, ota pois levyltä. HUOM: sekä kookoshiutaleet että kookossokeri palavat todella helposti, joten tätä on seurattava "hawk-eye" tarkkana.

Kookosta kannattaa tehdä vaikka vähän suurempikin erä,. Sitähän voi napsia tuollaisenaan vaikka "kymppiuutisia" katsellessa...

Nam! Ei tästä voi tulla kuin terveellinen ja hyvä olo... Ja HOP - taas jaksaa!

VINKKEJÄ:
-sekaan voi laittaaa oikeastaan mitä tahansa hedelmiä ja marjoja. Näiden kanssa kannattaa miettiä suuntuntumaa sekä makubalanssia: pehmää ja kovaa, pehmeää ja rapsakkaa, makeaa ja kirpakkaa...
-kuivahedelmiäkin voi laittaa, mutta niissä on lähes poikkeuksetta jotain makeutusta, joten saattaa tulla ylimääräistä..

Hyviä muita yhdistelmiä:
-banaani + puolukka / mustikka
-pilkottu kypsä päärynä + puolukka
-avocado (kyllä) + puolukka/mustikka
-mango + puolukka/mustikka

34. Kevätkääryleet - ei paisteta

Miten ruoka voikaan maistua niin hyvälle. Kuten nämä kevätkääryleet, joita ei paisteta upporasvassa - eikä missään  muussakaan. Mahtavia makuja. Ja täyttäviä nämä ovat. Ei mitään "salaatinlehdillä hengissä selviytymistä", jos joku niin luulisi.

Kevätkääryleet

Tarvikkeet
-riisipaperia
-vihanneksia tikkuina,
minä laitoin kuten kuvassa alempana näkyy:
.......porkkanaa
.......bataattia
.......kurkkua
.......varsiselleriä
.......paprikaa
.......avocadoa
(-tuoretta korianteria)
-pehmeää tofua

Muut tarvikkeet:
-soijaa, valkosipulia, hunajaa (ja öljyä halutessaan vielä ruokaisampaa)

Valmistus:

Soijatahna:
Tee ensin soijatahna maustumaan: pehmeä soija kuppiin, sekoita siihen n 1 rkl soijalientä sekä 1/2 valkosipuli haarukalla ja jätä maustumaan, kun teet muut valmistelut. Täällä lorahti soijaa (koska en niin mittaile) vähän rennosti, joten laitoin 1 rkl chiasiemeniä. Nehän auttavat tahnan napakoitumaan...

Dippiliemi:
3 rkl soijalientä, 1/2 valkosipulin kynsi hienona, 1 tl hunajaa. (Voi laittaa myös tilkan vettä tai öljyä, jottei tule nin suolaista.) Sekoita nämä ja jätä maustumaan.

Kääryleet:
Pilko kasvikset veitsellä tai mandoliinilla. Mitä hienompaan pilkottua, sen mukavampi syödä. Ja sitä hankalampi kääriä :) Kasvistikut kannattaa sekoittaa kupissa sekaisin, jotta joka kääryle saa kaikkia makuja. Kuppiin myös avocado ja korianteria. Jonka voi jättää pois, sillä kaikkihan eivät korianterista pidä.
Laita suurehkoon kuppiin vettä ja kasta siellä 1 riisipaperi kerrallaan. Se pehmenee ja antautuu muutamassa sekunnissa. Levitä pehmennyt riisipaperi leikkuulaudalle HUOM! etureuna kannattaa jättää leikkuulaudan yli, jos riisipaperi takertuisi tiukkaan kiinni... Laita täytettä (kasviksia ja tofutahnaa) takareunan viereen. Ja alat kääriä kuten käärylettä: käännät takareunan täytteiden yli, sitten toinen sivu, ja toinenkin sivu. Ja rullataan etureunaa kohti. Rullaa varoen, sillä riisipaperi on kovin hentoa tässä kohtaa. Se napakoituu hieman, jos kääryleet seisovat hetken...

Dippikuppi pöytään ja "ääntä päin"....

Vinkkejä:

Minä sipaisin vielä norisuikaleeet (merilevä) rullien ympärille.
a) Pidän norista.
b) Taisin kynsiä (vaikkei ole kynsiä) reikiä riisipaperiin ja halusin tilkitä.

Rullia voi tehdä muustakin kuin riisipaperista. Vaikka konsanaan norista. Tai miksei notkeasta kaalista tai salaatista, kuten alla toisella kerralla tein... Tuossa tein myös dipin kuten sushidinnereillä teen: soijaa ja wasabia... Nam.

33. Öljykylpy

Maaritin keittiössä öljykylvetään... No ei tienkään ihan keittössä, vaan tämä osio siirrytään tekemään kylpyhuoneeseen. Eikä ammetta tarvita (meillä ei edes ole)! Viimeaikojen sienireissujen jäljiltä vetää hirvikärpäsrykmentti hiphoppia hiuspehkossa. Vieläkin. Ne kylvetään nyt ulos.

Pari desiä lämmintä öljyä ja päänahan hieronta. Lopulta sivellään öljyä latvoja myöten.
Ei tätä keittiössä kannata tehdä... tulin vain lämmittämään lisää öljyä, jotta riittää kroppaan saakka...

Taustalla näkyy, kuinka ne kaverit tietää... King of kitchen - ja kaapillinen keittokirjoja...

Monia ruoka-aineita voi käyttää myös ns. kosmeettisiin tarkoituksiin. Ulkoisesti. Ihon ja kehon hoitoon. Kaikkihan kurkkunaamion tietävät. Mutta entäs oliiviöljy. Kikka ei ole omaa keksintöä, vaan ihan ayurvedan perusopetuksia vuosien takaa. 

Kuva on äskettäin otettu, mutta juuri öljykylvyn ja hiusten kuivattelun jälkeen.
(Nyt vielä "paplarit päässä"...)
Melko kiiltävää jälkeä tulee - ei tule yhdelläkään hoitoaineella tätä tasoa.

Öljykylpy

Tarvikkeet
-oliiviöljyä

Kuinka:
Lämmitä oliiviöljyä, jotta sen partkkelit heräävät. Varoen ja vain kädenlämpöiseksi, sillä kuuma öljy polttaa helposti. 

Jos tekee ns. kokovartalokylvyn (päästä varpaisiin) aloitetaan päälaelta. Tee päälaelle jakaus ja liruta/tiputa siihen vähän öljyä (esim. sormien avulla). Sitten öljyä aletaan hieroa päänahkaan. Vähän aikaa hierottua tehdään jakaus vierelle, lirutetaan öljyä ja taas hierotaan. Käsitellään koko päänahka. Öljy on päätä ja kehoa (ulkoisestikin!) ravitsevaa. Annetaan vaikuttaa. Hyvä jaksaa vähintään vartti, mutta kun touhuun tottuu, voi öljy päässä "tunnelmoida" pidempäänkin. Jollei jatketa muualle kehoon, niin odottelun jälkeen pestään hiukset normaaliin tapaan shampoolla. Ehkä extravaahdotuksella. 

Pää öljyttynä. Koska hiukset ovat suht pitkät, on tässä jopa pari desiä öljyä.
Seuraavana kehon öljyäminen - mutta "kuvausryhmä" ei pääse siihen hetkeen mukaan...

Jos jatketaan muualle kehoon, niin levitellään öljyä alue kerrallaan ja hierotaan / sivellään öljy napakoilla otteilla ihoon. Nikamakohdat pyöritellen ja sivelyt teen ainakin minä aina sydäntä kohti. Eli jaloista varpaista aloitellen ylöspäin. Käsistä sormista olkapäiden suuntaan. Vähän aikaa hierotuaan, saattaa huomata, että on todella kuuma. Ei se hieronta rankkaa ole, vaan kehossa lähtee ´prosessit käyntiin´. Huuhtelu lämpimällä, jopa vähän kuumalla vedellä. Saippuaa ei tarvta, vaan osa öljyä saa jäädä ihoon. Iho jää ihanan pehmeäksi. Jos kasvonsa on öljynnyt (varo sllmiä), kannattaa kasvoilta kyllä pestä huollella ja saippua pois. 


Öljy on sekä ravitsevaa että puhdistavaa. Ulkoisesti ja sisäisesti.

Tämän kerron usein suullisesti niille, jotka epäilevät: raasta porkkanaa johonkin valkoiseen (vanhaan) muovikippoon. Siirrä raaste pois. Porkkanan karoteeni on vahvasti värjäävää, ja usein tätä väriä ei meinaa saada astianpesuaineellakaan irti. Mutta kokeilepa lirauttaa tuohon lusikallinen öljyä, hankaa ja pyörittele hetki sormilla. Tadaa. Väri lähtee... Öljyn partikkelit purevat pintaa syvemmälle. Ja hei: saippuoissakin on se puhdistava osa - mitäs muuta kuin - öljyä...

Nyt öljyä hakemaan. Tonkkamallia. Sillä kaikkein kalleinta extravirginiä ei raaski (ehkä?) samoin hölvätä... Mutta ei sen huonolaatuistakaan pidä olla.

32. KasvisGratiini

Livahdin taas metsään. Raahauduin kori pullollaan takaisin... Herkkutattien aika alkaa olla viittä vaille mennyttä, joten kannattaa käydä vielä kun ehtii. Tosin muuta on jo tulossa. Syyskanttarellit eli suppilovahverot suhisevat jo tulostaan...

Olin muutaman päivän ollut mussaka-mietteissä. Munakoiso on hyvää ja täyttävää. Mutten ollut ehtinyt hankkia sitä. Joten mussaka-aatteissa tein toisen tyyppisen Hässäkän. Ja taas oli helppoa kuin heinänteko.

Tatti-KasvisGratiini

Tarvikkeet
-herkkutatteja (tai suurehkoja herkkusieniä / portobelloja)
-1/2 kesäkurpitsa
-3 suurta tomaattia
-1 sipuli
(-juustoa)
Mausteet/muu:
-gheetä (vegaani laittaa öljyä)
-(yrttisuolaa)
-pippuria
(-pestokastiketta)
(-murskattua valkosipulia)

Valmistus:
Pilko kaikki ns. lantti-suunnassa. Pyöreiksi. Laita vuoan pohjalle gheetä (öljyä) ja kaada tomaateista lirunut liemi ehdottomasti sinne mukaan. Ripottele suolaa ja reilusti mustapippuria sekä pikkulusikallinen pestoa. Eli maustat myös altapäin. Molemmista suunnista. Levitä mausteet. 
Sitten ladot tarvikkeita haluamassasi järjestyksessä vuoan täyteen. Päälle vielä samat mausteet (ghee, suola, reilusti mustapippuria ja pestoa). Jos haluaa juustogratinoitua, niin viimeinen kerros juustoa. Jollei, niin ehkä pestoa vähän enemmän ja hieman huolellisemmin leviteltynä, kuin mitä minä "roiskin".

Paisto: 200-230 asteessa noin 10-15 minuuttia. Kun juusto on sulanutta ja kauniin ruskeaa. 
Tarvikkeet ovat sellaisenaankin syötäviä, joten paiston ei tarvitse olla  kypsennysmielessä, vaan lämmitys ja makujen tasaus... Vegaanilaittaa vegaanijuustoa!


Vinkki:
1. Uskon, että valkosipuli sopii tähän todella maukkaasti (tomaatti-basilika-valkosipuli = pyhä liitto). Nyt en laittanut sitä, sillä aion ruokailla tämän eilen tekemäni kesäkurpitsapikkelssin kera. Ja tuossa on valkosipulia ihan riittämiin. Tiesithän muuten, että jos ruoka on "rasvaisen oloista" kannattaa tuota tasapainottaa jollain etikkaisella., esim. pikkelssillä.

2. Gratiinin pohjalle kertyy runsaasti lientä. Jäähdytä ja säästä! Saat siitä uskomattoman hyvän pohjan salaattikastikkeen vinegretille (lisäät viinietikkaa) tai keiton pohjaksi... Ei kannata säilöä pitkään, ja koska rasvainen, ei kannata pakastaa. Ehkä siinä voisi kylmämarinoida herkkutatti"lantteja" ja tehdä tatticarpaccion. Taidankin koettaa...

30 b. Säilötään: Kesäkurpitsapikkelssi

Miten sitä tulikin niin into säilöä. Johtuneeko siitä, että kävin eilen paikkakunnan Maaseutumarkkinoilla katselemassa luomu- ja lähitarjontaa. Siellä oli tarjolla ihanaa kurpitsapikkelssiä. Tuo resepti jäljempänä.

Jääkaapissa ei ollut myskikurpitsaa, joka on kyllä todella hyvää vaikka uunissa paahdettunakin. Kesäkurpitsaa oli, ja päätin tehdä siitä. Monissa (kaikissa?) resepteissä voi asiat vaihtaa toiseen, kunhan tietää mikä on vastaava. Varsinkin leivonnassa.

Kesäkurpitsapikkelssi

Tarvikkeet
-1 suuri kesäkurpitsa
-2 suurta porkkanaa
(laitoin vielä tillinipun jämän, jonka leikkasin "tappiin saakka" eli saksin koko varrenkin pieneksi)
Liemi:
-1 dl omenaviinietikkaa
-1/2 dl öljyä
-1/2 dl hunajaa
-2 valkosipulin kynttä
-1-2 tl suolaa (suola kannattaa maistaa sitten kun liemi kaadettu. Jos kovin makeita porkkanoita, saattaa tuloskin olla kovin makeaa. Suolaa voi ripotella vähän joukkoon vielä ennen purkitusta.)

Valmistus:
Raasta porkkanat ja pilko kesäkurpitsa kuutioiksi. Voi sen raastaakin, jolloin tulee kurkkusalaatin näköinen versio. Pilko tilli pieneksi, jos sitä laitat. Minä leikkaan saksilla suoraan buketista... Sekoita nämä huolella sekaisin. Kuumenna liemi ja kaada seoksen joukkoon. Maista se suola. Purkita. Puhtaat (keitetyt!) purkit, niin säilyy. Koska ei väkiviinaetikkaan säilötty, ei tämä ikuisuuksia kestä, mutta kuukauden pari ehkä kyllä. Laita jääkaappiin ja anna huilata yön yli. Valmis!

Tätä oli tarjolla siellä Maaseutumaarkkinoilla ruiskorpun päällä.
Oli tehty myskikurpitsasta, eli oli iloisen keltavihreää tämäkin. Ja hyvää oli!

30 a. Säilötään (kapriksia) ja Siivotaan (sitruuna-etikalla)

Minä pidän kapriksista. Joka paikassa. Siivoamisesta en niinkän pidä, oikein missään.

Tiesittekö, että "kotikapriksia" voi säilöä itsekin. Alkukeväästä napsitaan napakat voikukan nuput talteen ja niistä. Tosin niitä ei saa syödä paljoa kerralla koska poistavat nestettä. Mutta kukapa sitä normikapriksiakaan kauhalla söisi. Nyt näin toisenkin kaprisreseptin, jota kokeilen ensi kertaa. Kumpikaan resepteistä ei ole omaa keksintöäni. Voikukkakaprikset muistelen kuulleeni Sami Tallbergin ohjeista. Ideasta ei saa ottaa kunniaa, jollei sitä ole oikeasti keksinyt. Kuvat on ihka omista säilömistä.

Minä säädän usein reseptejä omaan suuntaani. Luotan makunystyröihini.  :). Eikä nämä raaka-aineet niin kalliita ole, jotta itkuun pillahtaisi jollei menisi ihan nappiinkaan. Usein teen liemen/marinadin ja maistan "eteenpäin". Eli koetan kuvitella miten se muuttuu kypsyessään. Säädän tuosta. Tuota opetellessa kannattaa muistaa, että myös säilöttävä tuote antaa liemeen makua.

Pohjolan kaprikset - pihlajanmarjat - tänään purkitettu.
Odottavat voikukannuppukapristen vieressä, kun sumuttelen
sitruuna-etkkaa jääkaapin pesuun...
Ennakkomaistamisen perusteella näistä punaisista tulee meillä hittituote...

Pohjolan Kaprikset 
(= Pihlajanmarjakaprikset)
resepti täällä.
Kuten sanottu: säätelin omiani, koska luotan omiin taitoihini. Ryöppäsin kyllä, mutta hyppäsin 3 päivän suolaliotuksen yli. Tein liemen siten, että laitoin siihen suolaa,  reilusti enemmän agavesiirappia (ennakkomaistamiseni vihjaili näin) sekä valkosipuliviipaleita.

Kuva alkukeväältä, kun näitä oli vielä monta täyttä purkkia. Nyt jäljellä enää yksi vajaa.
Mutta lämmin syksy, ehkä noita nuppuja voisi käydä vielä kaivelemassa sieltä lehtien keskeltä...

Voikukannuppu-Kaprikset
- 5 dl  napakoita voikukan nuppuja
Liemi
-2 dl vettä
-1 dl omenaviinietikkaa
-2 rkl hunajaa
-1 tl merisuolaa
(Tähän olen laittanut toisinaan valkosipulisiivuja, toisinaan tilliä..)

Ryöppää nuput nopeasti (jos liian kauan, ne aukeavat). Sekoita liemi ja kuumenna. Kaada kuuma liemi nuppujen päälle purkkiin. Anna olla kylmässä muutama päivä, ja sitten nauttimaan.
HUOM: Purkit kunnolla desifioitu (voi keittää tai astiapesukoneen kuumimmalla).

Sitruunanroippeet talteen. Kaupasta halvinta PirkkaEuroshopperMitäLie Etkkaa, ja viikoksi purkkiin
muhimaan. Rosmariinin oksia (lehtä) kyytiin, jos on. En aina laita.
Sitten siilaan liemen sumupulloon, ja PutsVek!

Syömisestä innostun. Siivoamisesta en niin hurjana innostu, mutta onhan sitäkin tehtävä. Tämän sitruuna-rosmariini-etikkalitkun ohjeen näin maikkarin netin lifestyle-osassa ja innostuin kokeilemaan, sillä täällä noita sitruunan hörspeitä syntyy. Juon joka aamu sitruunavettä ensimmäisenä vatsaan. Säästän kuorikannikat jääkaappiin kuppiin, ja kun niitä on tarpeeksi, teen siivousainetta muhimaan. En läheskään aina laita edes rosmariinia, vaikka juuri silloin tulee veikein tuoksu. Pesin juuri uunin. Toimii kuin pommi: Kyllä lähtee! Innostuin myös tyhjentämään ja desifioimaan jääkaapin. Jo on raikas tuoksu.

Kaikkihan tietävät varmasti myös sen, että ekologisesti voi siivota ruokasoodalla sekä etikalla. Tuolla voi räjäyttää (kirjaimellisesti) viemärit auki. Joku sanoi joskus ettei tykkää etikan hajusta. Jaa. Minä pidän siitä, että se kirkastaa kaikki muut tuoksut pois. Ja katoaa sitten itsekin. Kuumaa vettä ei tosin kannata kaataa etikan joukkoon, sillä silloin se haju on vahvimmillaan.

 Mielummin minä etikkaa tuoksuttelen kuin kemikaalihöyryjä...

28. Aamiainen - kuin prinssi

Yksi viisaimmista "ohjeista", joita olen kuullut, on se kuinka syödään päivän milläkin aterialla. Saattaa olla tuttu sanonta. Olen tosin höystänyt sitä muutamilla sanoilla:

"Aamiaisella popsi pulleasti kuin prinssi.
Lounaalla ruokaile rennosti kuin ruhtinas.
Päivällisellä kauho köyhästi kuin kerjäläinen."

Viisasta. Aamulla syödään kunnolla. Päivällä tankataan vielä lisää energiaa. Illalla vain vähän, sillä yön aikana kehon ja ruoansulatuksen on tarkoituskin levätä. Puhdistua.

Sunnuntaiaamut ovat meillä niitä, jolloin syödään kunnolla. Koska ei tarvitse lähteä heti liikkeelle. Tänään äiti söi kuin prinsessa, mutta eritavoin kuin teiniprinsessa, joka syö lihaa ja jauhoa ja saa toisinaan sunnuntaisin rakastamiaan herkkuja croisantteja...

Ja kyllä sitä silmilläänkin syö, joten aamiaisen voi kattaa kauniisti. Meillä kauniisti ei tarkoita villeroibocheja, vaikka pidän niitä maailman kauneimpina astioina arabian ohella. Meillä kaunis tarkoittaa eripari-kattausta. Minun silmissäni näyttää hurmaavalta, kun astiat ovat eriparia. 
(Liian pitkään ravintola-alalla kattauksia laitelleena...ko?)

Joka aamu alkaa sitruunavedellä. Ja pakurikahvilla, jossa luomu-neitsytkookosöljyä.
Tosin tuota  pitää vähän opettaa keholleen: potkaisee helposti olon tyhjäksi ylä sekä alakautta...
Opetellaan: puoli teelusikkaa kerrallaan aluksi.

JoogiPrinsessan Aamiainen
-vettä ja puristettua sitruunaa
-pakurikahvia + liraus soijamaitoa + 1 rkl kookosöljyä
-tuorepuuro (tällä kertaa näin):
     *2-3 dl luomu soijajugurttia
     *1 rkl chiasiemeniä
     *1 rkl pellavasiemeniä
     *2 rkl mulperimarjoja (kuivattuja)
     *pilkottua tuoretta mangoa
     *pilkottua tuoretta päärynää
     *ripaus aitoa vaniljajauhetta
     (*makeutta tähän ei tarvita, koska mulpereita ja mangoa)

Puurotarvikkeet sekaisin: kuvassa ne ovat vielä sekoittamatta. Ja vähintäänkin 10 min. odotus, jotta siemenet vähän turpoavat. Eikä kannata (nälkäisenäkään) syödä liikaa - siemenet turpoavat vielä vatsassakin, ja pian on todella kylläinen olo. Pullea kuin prinssi.

TeiniPrinsessan Aamiainen
-luomuomenamehua
-kreikkalaista jugurttia + hunajaa
-croisantteja
     *appelsiininkuorimarmeladia
     *juustoa (ja metvurstia, lapsi syö lihaa)
     *paprikaa

Tässä on Maaritin keittiön joka-aamuinen aamupalamaisema.
Kaikenlaista katseltavaa - pidän siitä, että keittiökin on somaksi somistettu.
(Nyt tuo pikku appelsiinipuu sirtyi kokonaan kuvaan, yleensä se on ikkunan reunalla.)

Eletään herroiksi. Sillä hyvällä aamiaisella...